Suomalaisten muutto ulkomaille on lisääntynyt viime vuosina, ja toisaalta myös ulkomailta Suomeen on muuttanut vähemmän väkeä. Tilastokeskuksen mukaan Suomen maastamuuton kasvu ulkomaille oli viime vuonna 2 175 henkeä, joka on 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Valtaosa maastamuuttajista, noin 60 prosenttia, oli Suomen kansalaisia.
Suomen ulkopuolella asuvien ulkokansalaisten tarkkaa lukumäärää ei tiedä tarkasti kukaan. Jo ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten lukumäärän laskeminen tuottaa vaikeuksia. Ulkomaille muutosta on ilmoittanut Suomen maistraatille noin 250 000 täysi-ikäistä Suomen kansalaista. Suurin piirtein saman verran Suomen väestötietojärjestelmässä on ulkomailla olevia osoitteita.
Vuosittaiset muuttomäärät ovat kuitenkin kiihtymään päin, johon vaikuttaa paitsi jatkuva muuttoliike, myös kansalaisuuslaki. Vuonna 2003 voimaan tulleen lain mukaan Suomen kansalainen saa pitää kansalaisuutensa vaikka ottaakin uuden kotimaansa kansalaisuuden. Maailmalla syntyykin koko ajan uusia Suomen kansalaisia, joiden tiedot eivät välttämättä ole löydettävissä Suomen väestötietojärjestelmästä.
Esimerkiksi kolmannen sukupolven Suomen kansalaiset eivät välttämättä ole koskaan käyneet Suomessa eivätkä osaa Suomen kieltä. Silloin Suomeen saattaa sitoa ainoastaan tietoisuus omista juurista. Kuka oikeastaan on suomalainen ja kuka ulkosuomalainen?
Kysymys onkin muuttunut tilastollisesta enemmän identiteettikysymykseksi. Naapurimaassamme Ruotsissa arvioidaan ruotsinsuomalaisten määrän olevan yli 600 000, jos huomioidaan isovanhempien suomalaisuus. Kun laskuihin lisätään Yhdysvaltojen suomalaistaustaiset sekä muiden maiden toisen ja kolmannen sukupolven suomalaiset, on luku arviolta jo 1,6 miljoonaa.
Muuttoliike Suomesta on muuttunut vuosien saatossa. Nykypäivänä yhä yleisempää on muuttaa ulkomaille opintojen, eläkepäivien, puolison tai puhtaasti seikkailun vuoksi. Enää syy ei välttämättä ole muuttaminen paremman toimeentulon perässä. Tilastollisesti lyhyet muuttojaksot ovat haastavia, sillä Tilastokeskuksen luvuissa ei näy alle vuoden kestäneet muutot, kuten lyhyet opiskelujaksot ulkomailla.
Ulkomaille muuttamisen tilastot
Tilastoissa ei myöskään ilmene muuttamisen syyt. Ulkomailla asuminen on monille suomalaisille yhä luontevampi ja tavallisempi osa elämää. Siteitä Suomeen ylläpitää internet, halpa lentoliikenne ja vapaa liikkuvuus. Suomalaiset voivat asua ulkomailla kausiluontoisesti, lähteä ensin toiseen ja sitten kolmanteen maahan. Tätä suhteellisen uutta ilmiötä kutsutaan kiertomuutoksi, joka tuo erityisiä haasteita ulkosuomalaisten tilastointiin sekä identiteettikysymysten pohdintaan.
Siirtolaisinstituutin mukaan ylivoimaisesti suosituin muuttomaa on ollut viime vuosina Ruotsi. Suosittuja muuttokohteita ovat olleet myös Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Saksa. Erityisesti englanninkielisissä maissa yhteiskuntaan ja työelämään integroituminen on helppoa, mikä selittää osaltaan esimerkiksi Britannian, Yhdysvaltojen ja Australian suosiota muuttomaana. Sen sijaan Aasian voimakas taloudellinen nousu ei tilastojen mukaan juurikaan näy suomalaisten maastamuutossa. Suomalaista muuttoliikennettä pidetään ennen kaikkea länsieurooppalaisena.
Suomessa Siirtolaisinstituutti on ainoa sekä muuttoliikkeiden tutkimukseen sekä dokumentointiin erikoistunut laitos. Instituutin erityinen tehtävä on dokumentoida ulkomailla asuvien suomalaisten elämää ja edistää sitä koskevaa tietämystä. Siirtolaisinstituutin tutkimus keskittyy muuttoliikkeisiin sekä niiden vaikutuksiin nykypäivänä ja menneisyydessä. Siirtolaisinstituutin mukaan muuttoliikkeet jaetaan kansainvälisiin (maasta- ja maahanmuuttoon) sekä kotimaisiin (maan sisäisiin) muuttoliikkeisiin. Nämä väestöliikkeet ovat monella eri tapaa kytköksissä toisiinsa.
Sisäministeriö ulkosuomalaisten linkkinä kotimaahan
Sisäministeriö koordinoi ulkomailla asuvien suomalaisten ohjelmaa ja sen valmistelua. Ulkosuomalaisparlamentin ohjelma tehdään viideksi vuodeksi, ja sen valmistelua hoitaa myös muut ministeriöt, Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti.
Tutkimusten mukaan ulkosuomalaiset haluavat säilyttää yhteyden Suomeen. Suomalaisten muuttaminen maailmalle on megatrendi, ja puhutaankin aivovuodosta, eli korkeakoulutettujen työikäisten ihmisten muuttoliikkeestä ulkomaille.
Suomesta pois muuttamiseen vaikuttaa nykyään eniten paremmat palkat ja alhaisempi työn verotus ulkomailla. Suomessa onkin maailman korkeimpia ansiotuloverotuksia, ja ulkomailla samasta työstä voi saada huomattavasti suurempaa palkkaa ja paremman elintason.
Vaikka Suomesta muutetaan paljon ulkomaille, ulkosuomalaiset silti pitävät yllä tiiviitä siteitä kotimaahansa. Suomi on kansaltaan erittäin isänmaallinen, ja se näkyy ulkosuomalaisten arjessa. Yhdysvalloissa asuvat ulkosuomalaiset pitävät kiinni omista yhteisöistään, harjoittavat ja opettavat suomen kieltä jälkeläisilleen sekä pitävät yllä suhteita Suomessa asuviin ystäviin ja sukulaisiin.
Maailmalla on yli 140 Suomi-koulua, jotka tukevat suomalaisen kulttuurin ja kielen yhteyden säilymistä. Tunnetuimpia kouluja ovat Michiganin Suomi-koulut, sekä Fuengirolan suomenkielinen ala- ja yläaste Espanjassa. Kouluja sijaitsee myös Moskovassa, Pietarissa, Tallinnassa, Tartossa ja Brysselissä. Ulkomailla sijaitsevissa Suomi-kouluissa opetetaan pääasiallisesti suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti.
Aivovuoto on todelinen ongelma
Suomesta muuttaa ulkomaille enemmän korkeasti koulutettua työvoimaa kuin heitä muuttaa takaisin. Vuoden 2018 jälkeen korkeakoulutettujen aivovuoto Suomesta on kuitenkin vähentynyt. Siirtolaisinsituutin mukaan todennäköistä kuitenkin on, että ulkomaille opiskelemaan tai töihin muuttanut jää asumaan ulkomaahan.
Koska maailma on nyt kansainvälisempi kuin koskaan, se näkyy tilastoissa. Ulkomaisten tutkijoiden osuus on Suomessa kasvanut, mikä kompensoi hieman ulkomaille muuttaneiden määrää. Yhä kuitenkin ulkomaille lähtevien korkeakoulutettujen kansalaisten osuus on suurempi.
Tutkimusten mukaan suurin syy on työura. Ulkomailta löytyy helpommin mielekkäitä työtehtäviä ja uramahdollisuuksia. Suurin osa ei muuta niinkään verotusta pakoon.
Yksi paikka johon aivovuoto kohdistuu on välimerellä sijaitseva saarivaltio nimeltä Malta. Kyseiseltä saarelta pyöritetään turismin lisäksi nettikasinoita sekä vedonlyöntiin erikoistuneita sivustoja. Yksi parhaista kotimaista osaamista saaneista sivustoista on Nitrocasino. Kyseisen sivuston parissa on tiettävästi työskennellyt useita kotimaisia osaajia, joilla on vuosien kokemus uhkapeleistä.
Palkka voi houkutella muuttamaan esimerkiksi Iso-Britanniaan, Saksaan tai Yhdysvaltoihin. Uteliaisuus, seikkailunhalu ja uramahdollisuudet yllyttävät kokeilemaan siipiä ulkomailla. Suomalaisten englannin kielen taito on kehittynyt huimasti viimeisen vuosikymmenen aikana, joten kielimuurikaan ei ole globaalissa maailmassa enää rajoittava tekijä.
Työkomennukselle lähtevät ovat myös suuri ryhmä. Monet Suomessa toimivat yritykset lähettävät halukkiata työntekijöitä ulkomailla sijaitseviin toimipisteisiin niin säästösyistä kuin toiminnallisista syistäkin.
Myös parisuhde ja perhe syynä muuttoon
Yksi tärkeä syy suomalaisten muuttoon ulkomaille on parisuhde ja perhe. Kun puoliso on toisen maan kansalainen, voi halu muuttoon olla suuri. Usein ulkomaille muuttaminen liittyy johonkin elämänvaiheeseen. Suurin osa on 25-35-vuotiaita, jolloin työura on hyvässä alkuvaiheessa ja maailma on täynnä mahdollisuuksia. Puolison perässä muuttaminen ulkomaille on kuitenkin vähemmän yleisestä kuin ulkomaalaisen puolison Suomeen muuttaminen.
Suomalaistaustaisia on lähes 1,5 miljoonaa ulkomailla
Siirtolaisinstituutin mukaan ulkomailla asuvia ensimmäisen, toisen tai useamman sukupolven suomalaisia elää noin 1,3 miljoonaa. Suurin suomalaisvähemmistö sijaitsee Ruotsisa, ja toiseksi suurin vähemmistöryhmä sijaitsee Yhdysvalloissa, jossa suomalaistaustaisia on noin 620 000.
Muuttaminen on nykyään helppoa, ja suomalaisia asuu ulkomailla enemmän kuin koskaan. Suomi on kuitenkin tuttu, turvallinen ja kotoisa paikka johon halutaan myös muuttaa takaisin. Maailmanlaajuisesti muuttovirrat ovat yhä kasvussa. Suomalaiset näkevät ulkomailla olevan yhtä paljon – ellei jopa enemmän mahdollisuuksia lupaavaan työuraan ja elämään kuin Suomessa.