Suomalaisten muutto ulkomaille on lisääntynyt viime vuosina, ja toisaalta myös ulkomailta Suomeen on muuttanut vähemmän väkeä. Tilastokeskuksen mukaan Suomen maastamuuton kasvu ulkomaille oli viime vuonna 2 175 henkeä, joka on 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Valtaosa maastamuuttajista, noin 60 prosenttia, oli Suomen kansalaisia.

Suomen ulkopuolella asuvien ulkokansalaisten tarkkaa lukumäärää ei tiedä tarkasti kukaan. Jo ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten lukumäärän laskeminen tuottaa vaikeuksia. Ulkomaille muutosta on ilmoittanut Suomen maistraatille noin 250 000 täysi-ikäistä Suomen kansalaista. Suurin piirtein saman verran Suomen väestötietojärjestelmässä on ulkomailla olevia osoitteita.

Vuosittaiset muuttomäärät ovat kuitenkin kiihtymään päin, johon vaikuttaa paitsi jatkuva muuttoliike, myös kansalaisuuslaki. Vuonna 2003 voimaan tulleen lain mukaan Suomen kansalainen saa pitää kansalaisuutensa vaikka ottaakin uuden kotimaansa kansalaisuuden.  Maailmalla syntyykin koko ajan uusia Suomen kansalaisia, joiden tiedot eivät välttämättä ole löydettävissä Suomen väestötietojärjestelmästä.

Esimerkiksi kolmannen sukupolven Suomen kansalaiset eivät välttämättä ole koskaan käyneet Suomessa eivätkä osaa Suomen kieltä. Silloin Suomeen saattaa sitoa ainoastaan tietoisuus omista juurista. Kuka oikeastaan on suomalainen ja kuka ulkosuomalainen?

Kysymys onkin muuttunut tilastollisesta enemmän identiteettikysymykseksi. Naapurimaassamme Ruotsissa arvioidaan ruotsinsuomalaisten määrän olevan yli 600 000, jos huomioidaan isovanhempien suomalaisuus. Kun laskuihin lisätään Yhdysvaltojen suomalaistaustaiset sekä muiden maiden toisen ja kolmannen sukupolven suomalaiset, on luku arviolta jo 1,6 miljoonaa.

Muuttoliike Suomesta on muuttunut vuosien saatossa. Nykypäivänä yhä yleisempää on muuttaa ulkomaille opintojen, eläkepäivien, puolison tai puhtaasti seikkailun vuoksi. Enää syy ei välttämättä ole muuttaminen paremman toimeentulon perässä.  Tilastollisesti lyhyet muuttojaksot ovat haastavia, sillä Tilastokeskuksen luvuissa ei näy alle vuoden kestäneet muutot, kuten lyhyet opiskelujaksot ulkomailla.

Ulkomaille muuttamisen tilastot

Tilastoissa ei myöskään ilmene muuttamisen syyt. Ulkomailla asuminen on monille suomalaisille yhä luontevampi ja tavallisempi osa elämää. Siteitä Suomeen ylläpitää internet, halpa lentoliikenne ja vapaa liikkuvuus. Suomalaiset voivat asua ulkomailla kausiluontoisesti, lähteä ensin toiseen ja sitten kolmanteen maahan. Tätä suhteellisen uutta ilmiötä kutsutaan kiertomuutoksi, joka tuo erityisiä haasteita ulkosuomalaisten tilastointiin sekä identiteettikysymysten pohdintaan.

Siirtolaisinstituutin mukaan ylivoimaisesti suosituin muuttomaa on ollut viime vuosina Ruotsi. Suosittuja muuttokohteita ovat olleet myös Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Saksa. Erityisesti englanninkielisissä maissa yhteiskuntaan ja työelämään integroituminen on helppoa, mikä selittää osaltaan esimerkiksi Britannian, Yhdysvaltojen ja Australian suosiota muuttomaana. Sen sijaan Aasian voimakas taloudellinen nousu ei tilastojen mukaan juurikaan näy suomalaisten maastamuutossa. Suomalaista muuttoliikennettä pidetään ennen kaikkea länsieurooppalaisena.

Suomessa Siirtolaisinstituutti on ainoa sekä muuttoliikkeiden tutkimukseen sekä dokumentointiin erikoistunut laitos. Instituutin erityinen tehtävä on dokumentoida ulkomailla asuvien suomalaisten elämää ja edistää sitä koskevaa tietämystä. Siirtolaisinstituutin tutkimus keskittyy muuttoliikkeisiin sekä niiden vaikutuksiin nykypäivänä ja menneisyydessä. Siirtolaisinstituutin mukaan muuttoliikkeet jaetaan kansainvälisiin (maasta- ja maahanmuuttoon) sekä kotimaisiin (maan sisäisiin) muuttoliikkeisiin. Nämä väestöliikkeet ovat monella eri tapaa kytköksissä toisiinsa.