Ulkosuomalainen tai ulkokansalainen on Suomen ulkopuolella vakituisesti asuva Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää oleva henkilö. Ulkosuomalaisia asuu maailmalla noin kaksi miljoonaa, joista suurin osa asuu Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia oli vuonna 2010 vajaa 800 00, joista ensimmäisen polven ulkosuomalaisia noin 280 000 ja toisen polven 500 00. Siirtolaisinstituutin mukaan Ruotsin ja Yhdysvaltojen lisäksi kymmeniä tuhansia ulkosuomalaisia asuu Saksassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa. Ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia oli vuonna 2013 noin 250 000. Suomalaisten muutto ulkomaille on lisääntynyt viime vuosina.
Ulkosuomalainen on voinut muuttaa ulkomaille esimerkiksi työn, opiskelun tai perheen vuoksi. Ekspatriaatiksi kutsutaan henkilöä, joka asuu työn vuoksi ulkomailla. Monissa maissa ulkosuomalaiset ovat keskittyneet tiettyihin kaupunkeihin tai alueisiin, jonne on muodostunut paikallisia suomalaisyhteisöjä.
Ulkosuomalaiselle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää, eikä kukaan tiedä ulkomailla asuvien ulkosuomalaisten tarkkaa lukumäärää. Tiukemman jaottelun mukaan ulkosuomalainen on Suomessa syntynyt Suomen kansalainen, joka on muuttanut ulkomaille. Jaotteluun lasketaan mukaan usein ulkomailla syntyneet suomalaisten vanhempien lapset. Laskuissa mukana saattaa olla toisinaan myös kolmannen polven suomalaiset, joiden isovanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Suomen kieli ei kuitenkaan aina säily kolmanteen polveen asti. Väljimmillään kyse on siitä, että kansalainen on tietoinen suomalaistaustaisuudestaan ja suomalaisista juuristaan. Ulkosuomalaisella voi olla myös tarve säilyttää suomalainen identiteetti ja pitää yllä yhteyksiä Suomeen.
Ulkosuomalaiselle kuuluu kaikki kansalaisuuteen liittyvät oikeudet, kuten myös velvollisuudet. Ulkosuomalaiset saavat äänestää valtiollisissa vaaleissa, kuten eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa. Velvollisuuksiin kuuluu esimerkiksi asevelvollisuus. Ulkosuomalaisilla on myös lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ulkomailla oleskelun aikana tapahtuneista henkilötietojen muutoksista, kuten lapsen syntymästä, nimenmuutoksesta, avioliitosta tai avioerosta sekä osoitteenmuutoksista.
Ulkokansalaisia on yhteensä noin 250 000, joista äänioikeutettuja eli täysi-ikäisiä on noin 210 000. Suurin osa Suomeen muuttaneista tulee Euroopan unionin alueelta. Myös Suomesta lähtevistä kansalaisista suurin osa muuttaa EU:n alueelle.
Suomen kansalaisuus säilyy ulkomailla asuessa. Jos ulkosuomalainen päättää hakea asuinvaltionsa kansalaisuutta, kansalaisuuden myöntämisen ehtona voi olla Suomen kansalaisuudesta vapautuminen. Lisäksi Suomen kansalainen, joka on myös vieraan valtion kansalainen tai haluaa tulla vieraan valtion kansalaiseksi, voidaan vapauttaa Suomen kansalaisuudesta. Entinen Suomen kansalainen saa Suomen kansalaisuutensa takaisin ilmoituksesta.
Jos harkitsen muuttoa tai olet lähdössä ulkomaille, ota hyvissä ajoin selvää asioista ja perehdy samalla kohdemaan työelämään ja tapoihin. Monet muuttamiseen liittyvistä asioista täytyy hoitaa ennakkoon kotimaassa. Huolellisesti valmistautumalla asiat hoituvat ulkomailla helpommin ja sopeutuminen uuteen maahan ja kulttuuriin sujuu nopeammin.
Yksi tärkeistä käytännön asioista ulkomaille muuttaessa on verovelvollisuus. Suomen kansalainen on yleensä verovelvollinen Suomeen muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan. Yleinen verovelvollisuus tarkoittaa sitä, että ulkosuomalainen maksaa Suomeen veroa sekä Suomessa ansaituista tuloista että ulkomailta saaduista tuloista.
Rajoitetusti verovelvollinen Suomen kansalaisesta voi tulla ainoastaan vain, jos hän pystyy osoittamaan verottajalle, ettei hänellä ole verovuoden aikana olennaisia siteitä Suomeen. Yleisen ohjeistuksen mukaan olennaiset siteen Suomeen ovat olemassa ensimmäisen kolmen vuoden ajan, jos henkilölle jää Suomeen puoliso tai asunto, kiinteistö tai kesämökki, hän kuuluu edelleen Suomen sosiaaliturvaan, henkilö harjoittaa yritystoimintaa Suomessa tai työskentelee Suomessa.