Siirtolaisuudella tarkoitetaan muuttoliikettä, jonka tarkoituksena on asettua pitkäksi aikaa tai pysyvästi toiseen maahan. Siirtolaisuudella ei yleensä tarkoiteta minkäänlaista poliittista tai uskonnollista muuttoa, vaan yleensä puhtaasti elintasopohjaista. Päätavoitteena on löytää muualta parempi elintaso. Suomalaiset ovat muuttaneet kautta aikojen ulkomaille, jopa 1600-luvulta asti. Samaan aikaan syntyi myös Suomenvenäläisten liike.
Yleisesti muuttokohteina ovat olleet Amerikansuomalaisten suosima Yhdysvallat ja Australia. Myöskin naapurimaahan Ruotsiin on muutettu paljon. Vuosina 1820-1860 koko Euroopasta muutti jopa 60 miljoonaa ihmistä. Siirtolaisuus Kanadaan alkoi erityisesti 1880-luvun alussa, se jatkui kiihtyvänä 1900-luvulle asti. Kuitenkin ensimmäiset suomalaiset muuttivat Kanadaan jo vuonna 1820. Toinen maailmansota kuitenkin tyrehdytti siirtolaisten liikkeet, mutta pian sen jälkeen 1950-luvulla se jatkui. Nykyisin Kanadassa asuu kanadansuomalaisia n. 140 000.
Suomalaiset muuttivat Kanadaan paremman elämän toivossa
Suomalaisten siirtolaisuus Kanadaan johtui pääosin taloudellisista syistä ja sodista, esimerkiksi sisällissodan aikaan suomalaisia muutti paljon ulkomaille. Kanada olikin hyvin suosittu suomalaisten siirtolaisten keskuudessa, sillä se muistuttaa paljon suomea. Kuten myös Suomessa, myös Kanadassa metsäteollisuus ja kaivosteollisuus on tärkeässä roolissa. Kanadaan tarvittiin myös paljon työntekijöitä edellä mainituille aloille.
Kanadassa suhtauduttiin myös erittäin myönteisesti suomalaisiin siirtolaisiin, joka vahvisti suomalaisten halua muuttaa Kanadaan. Pieni osa kanadansuomalaisista muutti kuitenkin Neuvostoliittoon, mutta tulevaisuus ei ollut heille yhtään parempi.
Suurimpina siirtolaisaikoina Suomesta muutti Kanadaan jopa 30 000 ihmistä. Kanada nousikin pian Yhdysvaltoja suuremmaksi siirtolaismaaksi, sillä Kanadassa oli suomalaisille metsä- ja kaivostyöläisille enemmän työtä. Myöskin palkat olivat paremmat Kanadassa ja suhtautuminen siirtolaisiin myönteisempää. Ontarion alue oli suosituin siirtolaisten keskuudessa, varsinkin suurten järvien rannat ja pohjoiset metsäalueet. Yleisimmät työt siirtolaismiehillä olivat metsätyöt, kaivostyöt ja kaikenlaiset kirvesmiehen työt.
Naiset taas toimivat kotirouvina, siivoojina, kotiapulaisina ja metsätupien emäntinä. Siirtolaiset tekivät aina paljon töitä, ja myös Kanadan hallinto käytti siirtolaiset mahdollisimman hyvin hyödyksi. Suurten järvien lähellä Kanadassa Thunder Bayn kaupungissa on 110 000 asukasta, joista jopa 14 000 on suomalaistaustaisia. Se on suurin prosentuaalinen määrä suomalaistaustaisia, mitä missään Kanadan kaupungeissa on.
Kanadaan muuttaneet siirtolaiset pyrkivät 50-luvulla erityisesti Thunder Bay:n, koska se oli ilmastoltaan ja luonnoltaan Suomen kaltainen. Erityisesti metsätyöt, kaivostyöt ja kalastus olivat siirtolaisten elinkeinona Thunder Bayssa. Monet suomalaiset menestyivät erityisesti siellä, mutta osa ei ollut yhtä onnekas.
Taloudelliseen konkurssiin joutuneet siirtolaiset hirttivät tai ampuivat yleensä itsensä, mutta tämä määrä oli onneksi todella pieni. Suomalaiset siirtolaiset osoittivat onneksi usein ”suomalaista sisua” ja taistelivat vaikeiden aikojen läpi.
Kanadansuomalaisille on paljon toimintaa
Nykypäivänä Kanadan Thunder Bayssa toimii suurin suomalaisväestö. Suomenkielistä toimintaa on paljon suomalaisille ja heidän suomensukuisille jälkeläisilleen. Ontarion Thunder Bayssa toimii myös lähes sata vuotta vanha, vuonna 1918 perustettu suomalainen ravintola nimeltä The Hoito.
Vuonna 2015 kanadansuomalaisia oli Kanadassa 136 000. Kanadansuomalaisille ilmestyy myös Kanadan Sanomat niminen lehti. Lehti perustettiin vuonna 1931 ja se on tehty tiedottamaan kanadansuomalaisia ajankohtaisista asioista ja ylläpitämään heidän suomen kielen taitoa. Kanadansuomalaisten määrä on vähentynyt viime vuosina, mutta muuttoa silti tapahtuu. Kanada hyötyy paljon maahanmuuttajista ja maahanmuuttajat saavat työtä ja hyvän yhteisön jossa elää.